Kevään opetukseton jakso on päättymässä ja SAMK Kankaanpään Taidekoulun kampuksen opiskelijat noudattivatkin keskimääräistä ahkerammin ohjeistusta ”tämä ei ole loma, vaan opetukseton jakso”. Toki työskentely oli keskivertoa haastavampaa. ATK-luokka oli remontissa, josta ei oltu informoitu opiskelijoita. Kävin keskustelemassa työntekijöiden kanssa ja heidän aikatauluissaan kyllä Kankaanpään kampuksen ATK-luokan kalusteiden uusiminen oli ollut pidempäänkin tiedossa. Useat opiskelijat olivat pahoillaan, koska olivat asennoituneet tekemään kirjallisia töitä opetuksettoman jakson aikana. Lauantaina kun kävin koululla, huomasin että heiltä oli unohtunut asentaa pigmenttimustetulostin takaisin. Toivottavasti he ehtivät sen asentamaan takaisin mahdollisimman pian. Se on tärkeä työkalu meille monille. Itse kuulen kokoajan puhetta siitä, että määrärahat ovat tiukassa, eikä siksi pystytä hankkimaan/korjaamaan tärkeitä työkaluja, mutta ATK-luokan todella hyväkuntoiset arkkitehdin suunnittelemat pöydät voidaan vaihtaa uusiin Iskun kalusteisiin. Tokikaan en ole tutustunut koko oppilaitoksen budjettiin, mutta opiskelijan näkökulmasta säästäminen tapahtuu erikoisissa kohteissa. Jouduimme useasti pyytämään esimerkiksi kuvanveiston opetustilojen huuvien puhdistusta ja suodattimien vaihtoa ja tarkistusta. Me koemme ilmanpuhtauden tärkeäksi työturvallisuusasiaksi pölyävien materiaalien ja työtapojen kanssa työskennellessä. Tällä hetkellä ne toimivat taas ihan kohtuullisesti, mutta yli puoli vuotta saimme pyytää asiaa.
Syksystä asti on metalliluokan sähköt kytkeytyneet pois klo. 19:00. Ennen opetuksetonta jaksoa pyysimme kuvanveiston lehtoria, Heli Ryhästä, laittamaan sähköt siten että ne eivät kytkeydy pois. Uskoakseni Heli laittoi säädöt näin, mutta sähköt yhä edelleen kytkeytyivät alkuillasta pois päältä. Viime tiistaina pyysimme useasti vahtimestari Tero Vuoriselta samaa asiaa. Hän sanoi laittaneensa asetukset siten, että työskentelyä pystyy jatkamaan myöhempäänkin. Tiistai-iltana taas meni sähköt pois. Keskiviikkona kuvanvceiston tuntiopettaja Talvikki Lehtinen laittoi säädöt toivotulla tavalla. Yhtä epäonnisin tuloksin. Jos tämän ratkaisun ajatellaan olevan työturvallisuuskysymys, niin vaarallisempaa on kun vedetään jatkojohtoja pitkin kuvanveiston luokkia, jotta saadaan työt tehtyä. Näihin hallitsemattomiin metalliluokan sähköihin on kytkettynä myös toinen keramiikkauuni, joka täten on käyttökelvoton, koska poltot kestävät yli vuorokauden ja mikäli ohjelma keskeytyy, työt ovat piloilla.
Ennen opetuksetonta jaksoa ainakin minä ja grafiikanlehtori, Esko Railo, pyysivät happohuoneen lavuaarin viemärin aukaisua jollain kunnollisella viemärinaukaisukemikaalilla. Mekaaninen viemärinavaaja ei enää auta. Loppuviikolla kun syövyttelin ja pesin kuparilaattoja, huomasin ettei viemäri vedä senkään vertaa. Olisin voinut itsekin kipaista hakemaan Niagaraa tai vastaavaa jos kulukorvausten maksaminen opiskelijoille olisi vähääkään mutkattomampaa.
Tässä oli huomioita opetuksettoman jakson ajalta vain kuvanveiston ja grafiikan tiloista. Nämä saattavat kuulostaa pieniltä asioilta, mutta kun sitä haposta nostettua laattaa ei vaan voi lähteä kipittämään naapuriluokkaan pestäväksi, saatika liuottimilla imukaapissa pestyjä työvälineitä. Puhumattakaan siitä jos on rälläköinti viittä vaille valmis ja sähköt menee. Tuskastumistahan siitä seuraa. Vaikka kuinka yrittäisi aikatauluttaa tekemisiään, niin joskus työvaiheet venyvät odottamattomista syistä. Tällainen odottamaton syy voi olla esimerkiksi valettavan materiaalin jähmettymättömyys kun kuvanveiston tiloissa on talvisin liian kylmä!!! Voin myös melkoisella varmuudella ennustaa ärtymyksen ja tuohtumuksen eksponentiaalisen multihuipentuman huomenna (maanantaina) kun opiskelijat näkevät nuo ATK-luokan vanhat (ja yhä siis erinomaisessa kunnossa olevat) pöydät tukkimassa grafiikan käytävän. Tämä tuohtumus johtunee siis siitä, että alinomaan keskustellaan opiskelijoiden käytävillä lojuvista tavaroista ja suurikokoisista töistä joille toisinaan on haasteita löytää asiallista säilytyspaikkaa.
Olen ollut aistivinani, että kolmikantaperiaate ei toteudu SAMK:ssa optimaalisella tavalla (edes johtokunnasta ei löydy henkilökunnan eikä opiskelijoiden edustajia!?). Toivoisin, että meillä opiskelijoilla olisi selkeät reitit edetä selkeissä työskentelyä haittaavissa epäkohdissa. Vahtimestarimme, Tero Vuorinen, useimmiten hoitaa hänelle informoidut epäkohdat heti kun hänellä on mahdollisuus. Mutta hänkään ei työskentele jokapäivä Kankaanpäässä. Tällöin opettajamme joutuvat juoksemaan ympäriinsä hoitamassa heille kuulumattomia asioita ja tämä kaikki on pois niistäkin vähäisistä opetustunneista mitä heillä vielä on jäljellä. Uskon voivani puhua suurimman osan opiskelijoidemme puolesta sanoessani meidän opiskelijoiden haluavan edistää kaikin tavoin joustavaa työilmapiiriä SAMK Kankaanpään Taidekoulun kampuksella. SAMK:n valitsemassa organisaatiomallissa olisi myös tärkeää, että jokaisessa opiskelijoita koskevassa osastossa olisi henkilö kuka pystyisi vastaamaan suoraan opiskelijoiden kysymyksiin, jottei jokaista asiaa tarvitsisi kierrättää lehtoreiden/tiimivastaavien kautta.
Toimivaa työskentelyä ja opiskelua toivoen
-Ja aurinkoista kevättä tietysti!
Saara Nurmi, opiskelija SAMK/Kuvataide
Syksystä asti on metalliluokan sähköt kytkeytyneet pois klo. 19:00. Ennen opetuksetonta jaksoa pyysimme kuvanveiston lehtoria, Heli Ryhästä, laittamaan sähköt siten että ne eivät kytkeydy pois. Uskoakseni Heli laittoi säädöt näin, mutta sähköt yhä edelleen kytkeytyivät alkuillasta pois päältä. Viime tiistaina pyysimme useasti vahtimestari Tero Vuoriselta samaa asiaa. Hän sanoi laittaneensa asetukset siten, että työskentelyä pystyy jatkamaan myöhempäänkin. Tiistai-iltana taas meni sähköt pois. Keskiviikkona kuvanvceiston tuntiopettaja Talvikki Lehtinen laittoi säädöt toivotulla tavalla. Yhtä epäonnisin tuloksin. Jos tämän ratkaisun ajatellaan olevan työturvallisuuskysymys, niin vaarallisempaa on kun vedetään jatkojohtoja pitkin kuvanveiston luokkia, jotta saadaan työt tehtyä. Näihin hallitsemattomiin metalliluokan sähköihin on kytkettynä myös toinen keramiikkauuni, joka täten on käyttökelvoton, koska poltot kestävät yli vuorokauden ja mikäli ohjelma keskeytyy, työt ovat piloilla.
Ennen opetuksetonta jaksoa ainakin minä ja grafiikanlehtori, Esko Railo, pyysivät happohuoneen lavuaarin viemärin aukaisua jollain kunnollisella viemärinaukaisukemikaalilla. Mekaaninen viemärinavaaja ei enää auta. Loppuviikolla kun syövyttelin ja pesin kuparilaattoja, huomasin ettei viemäri vedä senkään vertaa. Olisin voinut itsekin kipaista hakemaan Niagaraa tai vastaavaa jos kulukorvausten maksaminen opiskelijoille olisi vähääkään mutkattomampaa.
Tässä oli huomioita opetuksettoman jakson ajalta vain kuvanveiston ja grafiikan tiloista. Nämä saattavat kuulostaa pieniltä asioilta, mutta kun sitä haposta nostettua laattaa ei vaan voi lähteä kipittämään naapuriluokkaan pestäväksi, saatika liuottimilla imukaapissa pestyjä työvälineitä. Puhumattakaan siitä jos on rälläköinti viittä vaille valmis ja sähköt menee. Tuskastumistahan siitä seuraa. Vaikka kuinka yrittäisi aikatauluttaa tekemisiään, niin joskus työvaiheet venyvät odottamattomista syistä. Tällainen odottamaton syy voi olla esimerkiksi valettavan materiaalin jähmettymättömyys kun kuvanveiston tiloissa on talvisin liian kylmä!!! Voin myös melkoisella varmuudella ennustaa ärtymyksen ja tuohtumuksen eksponentiaalisen multihuipentuman huomenna (maanantaina) kun opiskelijat näkevät nuo ATK-luokan vanhat (ja yhä siis erinomaisessa kunnossa olevat) pöydät tukkimassa grafiikan käytävän. Tämä tuohtumus johtunee siis siitä, että alinomaan keskustellaan opiskelijoiden käytävillä lojuvista tavaroista ja suurikokoisista töistä joille toisinaan on haasteita löytää asiallista säilytyspaikkaa.
Olen ollut aistivinani, että kolmikantaperiaate ei toteudu SAMK:ssa optimaalisella tavalla (edes johtokunnasta ei löydy henkilökunnan eikä opiskelijoiden edustajia!?). Toivoisin, että meillä opiskelijoilla olisi selkeät reitit edetä selkeissä työskentelyä haittaavissa epäkohdissa. Vahtimestarimme, Tero Vuorinen, useimmiten hoitaa hänelle informoidut epäkohdat heti kun hänellä on mahdollisuus. Mutta hänkään ei työskentele jokapäivä Kankaanpäässä. Tällöin opettajamme joutuvat juoksemaan ympäriinsä hoitamassa heille kuulumattomia asioita ja tämä kaikki on pois niistäkin vähäisistä opetustunneista mitä heillä vielä on jäljellä. Uskon voivani puhua suurimman osan opiskelijoidemme puolesta sanoessani meidän opiskelijoiden haluavan edistää kaikin tavoin joustavaa työilmapiiriä SAMK Kankaanpään Taidekoulun kampuksella. SAMK:n valitsemassa organisaatiomallissa olisi myös tärkeää, että jokaisessa opiskelijoita koskevassa osastossa olisi henkilö kuka pystyisi vastaamaan suoraan opiskelijoiden kysymyksiin, jottei jokaista asiaa tarvitsisi kierrättää lehtoreiden/tiimivastaavien kautta.
Toimivaa työskentelyä ja opiskelua toivoen
-Ja aurinkoista kevättä tietysti!
Saara Nurmi, opiskelija SAMK/Kuvataide